Miten musiikki voi auttaa kuntoutumisessa ja mitä uusia mahdollisuuksia VR-teknologia tuo? Tähän pureutuu Pavel Zaitsev tutkimuksessaan, joka sai Niilo Helanderin säätiöltä 58 000 euron tuen.
Kliinisen neurotieteen väitöskirjassaan Zaitsev tutkii musiikki-interventioiden vaikuttavuutta muistisairaiden neuropsykiatrisiin oireisiin, aivoinfarktipotilaiden psykofyysiseen kuntoutumiseen, sekä VR-teknologialla toteutettavan musiikkikuntoutuksen soveltuvuutta ja lisäarvoa näillä potilailla.
Väitöskirjan tavoitteena on määritellä lääkkeetön hoitomuoto täydentämään neurologista musiikkikuntoutusta. Tulosten odotetaan antavan uutta tietoa musiikki-interventioiden mahdollisuuksista etenevän muistisairauden ja aivoinfarktin hoidossa, optimaalisesta potilasvalinnasta ja kuntoutuksen ajoituksesta sekä uusien virtuaalitodellisuuteen perustuvien teknologioiden soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta aikaisemmin niukasti tutkittuihin kliinisiin muuttujiin.
Jopa 150 000 suomalaisella on diagnosoitu muistisairaus. Muistisairauksien vuotuinen ilmaantuvuus on Suomessa 23 000, ja esiintyvyys kasvaa voimakkaasti lähitulevaisuudessa. 8%:lla kaikista yli 65-vuotiaista ja 41%:lla yli 85-vuotiaista on todettu muistisairaus. Juuri julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan noin 40%:lla yli 65-vuotiaista on perheessään tai lähisuvussa ainakin yksi muistipotilas.
Musiikin toipumista ja kuntoutusta edistävä vaikutus on osoitettu useissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa aivoinfarktipotilailla. Noin neljäsosalle aivoinfarktipotilaista kehittyy myöhemmin vaskulaarinen muistisairaus. Muistisairailla musiikki-interventiot parantavat kognitiivista suoriutumista ja vähentävät edenneeseen muistisairauteen liittyviä neuropsykiatrisia oireita. VR-konserttien käyttöä musiikkikuntoutuksessa ei ole vielä tutkittu.
← Kaikki tarinat