NIILO HELANDER 1865-1930

Nikolai eli Niilo Helander syntyi 8. V. 1865 Orimattilan Luhtikylän sepän Karl Henrik Helanderin ja Ulrika Abrahamintytär Eerolan kymmenlapsiseen perheeseen. Vanhempien sukutaustassa oli kuitenkin myös papistoa, mikä ehkä selittää perheen sosiaalista nousupyrkimystä.

Kaksi perheen tyttäristä pääsi valmistumaan kansakoulunopettajiksi, kolmannesta, Selmasta tuli Andelin/Anttila-nimisenä aikanaan varsin tunnettu kirjailija ja suomentaja. Nuorin tytär Sievä Matilda (s. 1881) valmistui opettajaksi ja solmi avioliiton Teknillisen Korkeakoulun professorin Karl Axel Mauritz Ahlforsin kanssa; heidän poikansa oli maailmankuulu matemaatikko, Helsingin ja Harvardin yliopistojen professori Lars Ahlfors.

Lahdessa ja Heinolassa kauppiaana vaurastunut Johan Teodor (s. 1861) perusti sisaruksilleen Helsinkiin koulukodin, jossa asui myös ruotsinkielisessä kauppaopistossa opiskellut Nikolai (Niilo). Pojista Kaarle Valerian (s. 1858) ja Richard (s. 1870) tuli rakennusmestareita ja urakoitsijoita; jälkimmäisen työtä on Helsingin Rautatieasema.

Vastavihitty pariskunta Fanny ja Niilo Helander vuonna 1915. Fanny Helander oli miehensä kuoleman jälkeen Säätiön hallituksen jäsen (1930-1948).

Niilo Helander aloitti kauppiaana toisen palveluksessa, mutta saatuaan nimiinsä vanhemman veljensä kaupan Heinolassa, itsenäistyi ja laajensi yrityksen tukkuliikkeeksi, joka osti maalaistuotteita Pietarin vientiin ja myi alueen talonpojille mm. rautaa ja rakennustarvikkeita.

Hän oli 30 vuotta näkyvä toimija Heinolan kunnallis- ja talouselämässä (kaupunginvaltuuston jäsen 1897-1909, 1921-1922 ja kahteen otteeseen puheenjohtaja) pyrkien edistämään paikallisia yrityksiä (mm. kylpylaitos, pankki- ja vakuutustoiminta, vapaapalokunta), edusti Porvarissäätyä valtiopäivillä 1904-1906 ja halusi kehittää maakunnallisia ja valtakunnallisia hankkeita – tosin huonolla menestyksellä (rautatie Heinolan kautta Jyväskylään, Päijänne-Kymijoki -kanava). Ansioistaan hän saikin kunnallisneuvoksen arvonimen 1898.

Helanderilla oli ensimmäisestä avioliitosta Hanna Maria Vilanderin (1867-1899) kanssa kuusi lasta, kolme tytärtä ja kolme poikaa, joista yksi lähti merille ja päätyi Argentiinaan, toinen valmistui rakennusinsinööriksi, muutti Pohjois-Amerikkaan, lähti sieltä 1932 rakentamaan Neuvosto-Karjalaa ja menehtyi Stalinin vainoissa 1938.

Kun lapseton avioliitto Onni Loviisa Ståhlbergin kanssa oli päättynyt viralliseen eroon 1915, Helander avioitui vielä samana vuonna tanskalaisen Fanny Clausenin (1894-1980) kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä, jotka myöhemmin muuttivat äitinsä kotimaahan, ja nuorimmaisena poika, joka kaatui TK-kuvaajana 1944.

Kasvatettuaan omaisuuttaan myös kiinteistösijoituksilla Niilo Helanderin kiinnostus laajeni kansalliselle tasolle ja hän muutti perheineen Heinolasta Helsinkiin 1922. Hän oli pääosakas ja toimitusjohtaja Aleksanterinkadun ja Hakasalmenkadun (Keskuskadun) kulmassa edelleen olevassa Hermes-taloyhtiössä. 1920-luvulla perhe teki useita matkoja Keski- ja Etelä-Eurooppaan.