Säätiön synty

Alfred Kordelinin, Lallukka-puolisoiden ja muiden ajan nopeasti vaurastuneiden suomenmielisten ja sosiaalisesti nousseiden esimerkin mukaan Niilo Helander perusti 1927 kulttuurisäätiön, jonka johtoon hän onnistui saamaan tunnettuja poliittisen ja akateemisen maailman henkilöitä: senaattorit Kaarlo Castrén ja Heikki Renvall, kanslerit Gustaf Komppa ja Antti Tulenheimo, arkkiatri Jaakko Karvonen, professorit Yrjö Kajava ja A. E. Tudeer, vuorineuvokset Amos Anderson ja K. A. Paloheimo.

Niilo Helanderin tarkoituksena oli, että liike- ja tiedemiehet muodostaisivat säätiön kokousten puitteissa keskusteluyhteisön ja ystäväpiirin.

Jouluviikolla 1929 Niilo Helander kuitenkin jäi Aleksanterinkadulla moottoripyörän alle ja kuoli saamiinsa vammoihin 8. I.1930.

Helanderin jälkeen säätiön puheenjohtajia ovat olleet ensimmäisen hallituksen jäsenet Kaarlo Castrén, Antti Tulenheimo, Heikki Renvall ja A. E. Tudeer sekä heidän jälkeen professori Rafael Koskimies (1964-1967), akateemikko Erkki Laurila (1978-1990), professori Heikki A. Reenpää (1990-2007) ja professori Matti Klinge (2007-).

Säädekirjan mukaan Niilo Helanderin Säätiön oli maksettava perustajan kuoleman jälkeen leskelle, kolmannelle ja paljon nuoremmalle vaimolle ja tämän avioliiton lapsille vielä pitkään elinkorkoa.

Säätiön hallitus vuosikokouksen jälkeen toukokuussa 2002: istumassa vasemmalta vuorineuvos Asko Tarkka, kansleri Lauri Saxén, professori Heikki A. Reenpää, pääjohtaja Maria-Liisa Nevala ja professori Antti Kupiainen, seisomassa professorit Mikael Hidén, Eero Tarasti, Matti Klinge ja Bengt von Bonsdorff sekä pääjohtaja Matti Vanhala ja asiamies Urpo Vento.

Sodan ajan omaisuudenluovutuksissa säätiö menetti valtaosan omaisuutensa arvosta. Tästä syystä apurahojen jako keskeytyi vuosikymmeneksi. 1990-luvulta alkaen säätiö on jälleen vaurastunut ja voinut jakaa apurahoja vuosittain vaihtuviin tarkoituksiin, tukien etupäässä humanistis-yhteiskunnallisia hankkeita ja eurooppalaisuutta syventäviä suunnitelmia.

Perustajan ajatusta Säätiön hallituksesta keskustelevana ystäväpiirinä hallituksen jäsenet toteuttavat jatkuvasti kokouksissaan. Vuosikokouksessa Niilo Helanderin syntymäpäivänä 8. toukokuuta uudet jäsenet ovat pitäneet esitelmiä edeltäjistään tieteen, taiteen ja talouselämän edustajista koostuvassa kymmenikössä.

Hallitus on tehnyt myös useita ekskursioita kulttuurihistoriallisiin kohteisiin Suomessa ja lähialueilla. Asiantuntevat oppaat matkoille on useimmiten löydetty hallituksen omasta piiristä.